Koivun mahlasta olutta – Hartwall kokeilee, miten perisuomalainen koivumahla taipuu juomateollisuuden tarpeisiin
Koivun mahla on suomalaisen metsän eliksiiri, jonka hyödyntäminen elintarvikkeissa ja kosmetiikkatuotteissa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Mahlan mahdollisuuksia tutkitaan myös Lahdessa Hartwallilla, jonka olutkattiloissa on parhaillaan käymässä ensimmäinen koe-erä mahlalla rikastettua olutta.
Panimomestari Bill Brinkmannille mahla on uusi ja kiinnostava raaka-aine. Hän luonnehtii sen koostumusta maitomaiseksi ja makua hieman kukkaismaiseksi.
- Mahlan maku on hyvin hento ja aavistuksen makea. Ensimmäinen haasteemme on keksiä keino, jolla se saadaan esille myös lopputuotteessa. Kokeilemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei, mutta oluen valmistukseen se sopii nestemäisenä raaka-aineena joka tapauksessa hyvin, Brinkmann toteaa.
Brinkmann on jo päässyt maistamaan mahlaoluen ensimmäistä koe-erää. Hän sanoo, että ensimaistelun perusteella maku on lupaava.
- Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miltä lopullinen tuote tulee maistumaan, sillä oluen kypsyminen on vielä kesken, Bill Brinkmann sanoo.
Valmis mahlaolut kauppoihin mahdollisesti vuoden tai kahden päästä
Jos pilotti etenee onnistuneesti, valmis mahlaolut nähdään kauppojen hyllyillä mahdollisesti vuoden tai kahden kuluttua. Vielä on ratkottavana muun muassa mahlan logistinen ketju, sillä pastöroimaton mahla säilyy vain muutamia päiviä ja pastöroitunakin korkeintaan 3-4 viikkoa.
- Puusta tuleva tuote käy suoraan tuotantoprosessiin, mutta tulee suunnitella tarkkaan, kuinka mahla kerätään, tiivistetään ja miten se varastoidaan sekä toimitetaan tuotantolaitokseen eli meille tai vaikkapa leipomoon. Tämän ketjun suunnittelusta tulevat hyötymään myös muut elintarviketeollisuuden toimijat, Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen toteaa.
120 koivusta 1 500 litraa mahlaa
Hartwallilla kokeillaan jatkuvasti monenlaisia uusia raaka-aineita. Mahlaoluen valmistus liittyy Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeeseen, jossa on tavoitteena kehittää mahlan jalostusarvoa ja sen keräysmallia sekä pilotoida mahlan käyttöä elintarviketeollisuudessa.
Lahden Seudun Kehitys LADECin hallinnoiman ja Päijät-Hämeen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta rahoitettavan Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeen lisäksi mahlan uusia käyttökohteita ideoidaan Lahdessa myös LAB-ammattikorkeakoulun vetämässä Mahla - koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hankkeessa.
- Suomen Metsäkeskuksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on 750 hehtaaria mahlan teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvia koivikoita, joista voi keväisin valuttaa mahlaa. Mahlan talteen ottaminen ei vaikuta koivujen hyvinvointiin, toteaa Lahden Seudun Kehitys LADECin ympäristöasiantuntija Jukka Selin.
Huhtikuussa kerättyyn, Hartwallille toimitettuun 1 500 mahlalitraan tarvittiin 120 koivua, joista saatiin 7-10 litraa mahlaa per päivä.
Lisätietoa:
Elina Lehmusto
Senior Communications Specialist
+358 40 5696 043 | elina.lehmusto@hartwall.fi
Jukka Selin
liiketoimintakehittäjä
+358 40 521 6071 | jukka.selin@ladec.fi
(tavoitettavissa parhaiten maanantaisin ja tiistaisin)
---
Hartwall
Meidän tehtävämme on virkistää Suomea. Uskomme, että kaikissa tilanteissa, ihmisissä ja asioissa piilee mahdollisuuksia.Lasimme on aina puoliksi täynnä.
Hartwallilaisia on yhteensä 630, ja panimoala työllistää Suomessa välillisesti 26 000 ihmistä. Tuotantolaitoksemme sijaitsee Lahdessa, lähdevesipullottamo Karijoella ja pääkonttori Helsingissä. Kehitämme uusia ideoita sidosryhmiemme kanssa – janoamme menestystä yhdessä.
Laaja tuotevalikoimamme ulottuu vesistä viineihin. Tunnetuimmat tuotemerkkimme ovat Hartwall Jaffa, Hartwall Original Long Drink, Hartwall Novelle ja Lapin Kulta. Olemme myös Heineken- ja Pepsi-brändien yhteistyökumppani Suomessa. Edistämme vastuullista juomakulttuuria ja pidämme huolen, että sekä juomamme että tekomme ovat hyviä.
www.hartwall.fi