Globaalia luksusta suomalaisista metsistä

Pienen porukan into voi olla tarttuvaa. Rakkaus visakoivua kohtaan synnytti alueellisen hankkeen lisäksi yrityksen, BellusWood Oy:n, jonka tavoitteena on kasvattaa suomalaisesta perinteestä globaalia designia.

Visakoivua kasvaa rauduskoivun tapaan viljavilla metsämailla ja mäkisillä paikoilla. Sen kiertoaika on noin 40–50 vuotta, runko mutaatiosta johtuen kummallisen muhkurainen ja tukkipuuhun verrattuna niin järeys kuin pituuskin jäävät vaatimattomaksi. Yksi lyömätön etu sillä kuitenkin on – poikkeuksellisen kaunis pinta. Siitä huolimatta visakoivu on maailman kovapuiden joukossa yhä melko tuntematon. Visakoivu oli siis eräänlaisen brändin kirkastuksen tarpeessa, jotta raaka-aineen kulutus ja ennen kaikkea erilaisten visakoivusta valmistettujen jalosteiden markkina saataisiin kasvuun niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Hämeen ELY-keskus lähti rahoittamaan Lahden Seudun Kehitys LADECin 2019 käynnistämää ”Visan uusi tuleminen” -hanketta, sillä se tuki hyvin alueellisen teeman metsä-painopistettä. Hankkeella katsottiin olevan myös monipuolista vaikuttavuutta aina alueen metsänomistajista jalostukseen ja kansainväliseen toimintaan.

– Hanke oli lisäksi sopivan kompakti, kustannustehokas ja mukaan lähti tunnettuja alan toimijoita kuten ProPuu, Visaseura ja Luonnonvarakeskus, listaa kehittämispäällikkö Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskuksesta.

Tavoitteena oli yhdistää alan toimijoita ja aikaansaada visuaalista materiaalia Päijät-Hämeestä globaaleille markkinoille. Kehittämispäällikkö Kukkosen mukaan tässä onnistumiselle oli alusta alkaen edellytyksiä, sillä toimijat olivat sitoutuneita, toiminta ammattimaista ja mukana oli hyvä sekoitus puualan ammattilaisia sekä hanke- ja talousosaamista.

– Hankkeet tulisi aina rakentaa tällä tavalla ongelma- ja tarvelähtöisesti ja niiden toteuttamiseen sitoutua. ”Visan uusi tuleminen” oli hyvin hoidettu kokonaisuus, jossa nämä seikat näyttivät onnistuneen. 

Pallo suunnittelijoille

Yksi hankkeessa mukana olleista yrityksistä oli vääksyläinen BellusWood Oy, jonka tarina sai alkunsa visakoivun kasvattajien ja Visaseuran aktiivien parissa poreilleista keskusteluista. Raaka-aineen myyjät ja ostajat eivät tuntuneet löytävän toisiaan ja arvokas erikoispuu saattoi päätyä paremman käytön puutteessa saunan lämmikkeeksi.

– Meitä oli pieni innokas porukka, joka laittoi homman käyntiin. Aluksi pyrimme vain välittämään raaka-ainetta, mutta se osoittautui hyvin hankalaksi, sillä kyselyt ovat hyvin erilaisia ja visakoivun lopullisen puuaineksen laadun pystyy arvioimaan vasta kun puu sahattu lankuksi tai raaka-aihioksi. Nykyisin ostamme, jalostamme ja myymme kasvattaja- ja alihankintaverkostoa hyödyntäen visakoivua sekä siitä valmistettuja tuotteita. Verkkokauppamme toimii myös näyteikkunana ja markkinointikanavana käsityöläisten ja puuseppien tuotteille, kertoo BellusWoodin toimitusjohtaja Oskari Koskinen.

Visakoivu on kaunis ja monikäyttöinen, mutta monelle kansainväliselle ostajalle vieras materiaali. Koskinen kertoo kaupanteon kääntyvän keskusteluiden edetessä usein niin, että myyjä lopulta kertoo asiakkaalle, mitä tämä tarvitsee. 

– Ohjaamme, ehdotamme vaihtoehtoja ja valmistamme usein valmiit aihiot asiakkaan mittojen mukaan.

Keski- ja Etelä-Euroopan lisäksi visaa viedään Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Asiakaskuntaan kuuluu pienkäsityöläisiä, puukkovalmistajia, suuria ylellisyystuotteiden valmistajia ja muun muassa italialainen luksusjahtivalmistaja.

– Erikoisin tuote lienee Yhdysvaltoihin toimittamamme rauhanpiipun aihio, toimitusjohtaja naurahtaa.

Viime vuosina puu on tullut moneen käyttökohteeseen somisteeksi ja tähän tähdätään visakoivunkin kanssa. Sen hieman tunkkaisesta imagosta halutaan päästä eroon trendikkäiden ja innovatiivisten tuotteiden kautta. 

– Koko tuotteen ei tarvitse olla visakoivusta valmistettu. Jos Aleksanteri I lahjoittikin Napoleonin palatsiin visapuiset kalusteet, niin en näe, että ihmiset nykypäivänä haluaisivat olohuoneeseensa esimerkiksi täysin visapuista senkkiä. 

Visakoivua löytyy jo nyt esimerkiksi rannekellojen rungoista, aurinko- ja silmälasien kehyksistä sekä kuulokkeista. Materiaali soveltuu hyvin koristeellisten muoviosien korvaajaksi, mutta ideoita innovatiivisesta käytöstä ja yhteistyötä tuotekehittäjien ja suunnittelijoiden kanssa kaivataan.

– Tällä hetkellä käyttö on painottunut luksus- ja koriste-esineisiin, mutta visa soveltuisi hyvin vaikkapa kulutuselektroniikkaan. 

Yksilöllinen ilmastohyvis

Päijät-Häme on merkittävää visakoivualuetta ja jo nyt hakkuut ylittävät raaka-aineen kulutuksen. Reilun kymmenen vuoden kuluttua korjuukypsiä koivikoita on odottamassa monin verroin. BellusWood tarjoaa metsänomistajille maksutonta neuvontaa ja Koskinen kannustaa myös metsäammattilaisia olemaan rohkeasti yhteydessä, mikäli hakkuilla tulee vastaan visakoivua.

– Tulemme kernaasti ottamaan arvokkaan rungon talteen sen sijaan, että se päätyy sellu- tai energiapuukasaan.

Jalostettuja taimia, klooneja istuttaessaan kasvattaja voi olla varma siitä, että puusta kasvaa visakoivu. Muussa tapauksessa on odotettava kymmenkunta vuotta, kunnes muhkurainen runko alkaa muodostua. Jokainen puu on yksilö, aina erilainen kuin muut. Kasvattaja käy puut läpi vuosittain ja hoitaa niitä yksilöllisesti mahdollisimman suoran ja oksattoman rungon takaamiseksi. Puut korjataan käsin kevättalvella, jolloin runko on mahdollisimman kuiva. Katkotut rungot aisataan ja varastoidaan, jonka jälkeen ne sahataan ja kuivataan yleensä 12 % kosteuteen tai jopa sen alle. 

Puu on todella kovaa ja kestävää ja työstettävyydeltään hyvää, mutta vaatii laitteistolta kestävyyttä. Järeät, läpimitaltaan yli 20 cm suorat rungot pyritään työstämään viiluksi, sitä ohuemmat kulkevat monitoimisirkkelin läpi.  Kappalekoko on usein ratkaiseva mutta myös rajoittava tekijä, sillä visakoivun sydänpuu on pintapuuta hauraampaa. Koskinen toivoo, että järeämmän puun lisäksi myös harvennuksilta saatavista ohuista rungoista sorvatuille pyöröaihioille löytyisi käyttökohteita.

– Olisi elintärkeää saada myös vähän vänkyrämmät ja ohuemmat harvennusvisat tuotteiksi, sillä tällä hetkellä suurin osa niistä menee hukkaan. Joitakin esimerkkejä toki löytyy jo. Kanadalainen asiakkaamme valmistaa aihioista pippurimyllyjä.

Lahden 2021 ympäristöpääkaupunkihengessä Koskinen muistuttaa visakoivun olevan ilmiselvä ratkaisu myös ympäristön hyväksi. Visakoivu on luonnonmateriaali, jossa ilmakehän hiili sitoutuu pitkän kiertoajan tuotteisiin, jokainen puu on yksilöllinen ja jokainen puuerä jäljitettävissä.

– Trooppisten jalopuiden tuonti ei ole välittämättä kovin kestävää eikä myöskään ilmastoystävällistä. Heitänkin pallon suunnittelijoille ja valmistajille: Mitäpä, jos niitä lähdettäisiin korvaamaan ainakin osittain kotimaisella visakoivulla, Koskinen haastaa.

Visakoivu valmiina tuotteina maailmalle

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin LADECista kertoo, että hankkeen pohjalta visakoivusta on tullut kyselyitä eri puolelta maailmaa, viimeisimpänä Tšekistä. Erityisesti raaka-aihioille on kysyntää. 

– Hienoa, että raaka-ainekyselyjä tulee ja kauppojakin syntyy, mutta taloudellisesti merkittävämpää olisi viedä visaa maailman markkinoille jalostettuna tuotteena, Selin toteaa.

Päijät-Hämeessä onkin tarvetta myös visan jatkojalostukselle.

– Toivotaan, että suomalaiset suunnittelijat ja isomman mittakaavan loppukäyttäjät kuten huonekaluteollisuus innostuisivat visakoivun käytöstä – vaikka vain osana tuotteesta. Raaka-ainetta on hyvin saatavilla ja vain mielikuvitus on rajana moderneille käyttötavoille kuten vaikkapa tyylikkäälle värjäykselle.

Lue lisää BellusWoodista: www.belluswood.com

Tutustu myös Visan uusi tuleminen -hankkeessa toteutettuun sivustoon: www.curlybirch.com

---
Visan uusi tuleminen -hanke (diaarinumero 62340) toteutettiin 1.9.2018 - 31.12.2019. Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 - 2020.