Viking Malt: Kestävän kehityksen raportointi kuntoon – LUT-yliopisto vauhdittamassa mittarointia

- Kokemuksesta voimme sanoa, että yhteiskuntavastuun raportointia ei kannata liikaa pelätä. Liikkeelle voi lähteä varsin matalalla kynnyksellä, eikä ensimmäisen tuotoksen tarvitse olla täydellinen. Raportoinnin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin kannattaa kuitenkin perehtyä. Raportin tekeminen vaatii yritykseltä henkilöresursointia tai ulkopuolisen konsultin apua, Viking Maltin innovaatiotoiminnasta ja laadusta vastaava Vice President Annika Wilhelmson sanoo.

Viking Maltilla yhteiskuntavastuuraportin tekemiseen ryhdyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.

- EU-lainsäädäntö velvoittaa isoja yrityksiä laatimaan vastuullisuusraportin. Tartuimme toimeen, kun Ruotsin yksikössämme tulkittiin, että myös meidän tulee tehdä sellainen. Olimme toki aiemminkin raportoineet yksittäisten toimintojemme vastuullisuudesta erilaisten vastuullisuusportaalien kautta, ja varsinaista vastuullisuusraporttia teemme nyt neljättä vuotta Wilhelmson kertoo.

Viking Maltin hallituksen puheenjohtaja Pär-Gustaf Relander kertoo, että vastuullisuusraportista on muodostunut Viking Maltille uudenlainen johtamisen työkalu. Sitä ei todellakaan koota vain lainsäädäntövelvoitteen takia, vaan vastuullisuus on yritykselle kiinteä osa liiketoimintaa ja sitä voi hyödyntää myös toiminnan kehittämisessä ja muutosjohtamisen tukena. 

Viking Maltin Annika Wilhelmsonin mukaan yhteiskuntavastuuraportti on tiivistänyt yhtiön ja sen asiakkaiden välistä yhteistyötä.

Hyvästä parhaaksi

Annika Wilhelmsonin mukaan lainsäädännön lisäksi kimmoke raportin tekemiselle tuli myös asiakkailta, jotka tarvitsivat vastuullisuusraportissa olevia tietoja omien tuotteidensa hiilijalanjäljen laskemiseen.

- Olimme toki tehneet ennenkin asioita hyvin ja keränneet raportissa kysyttyjä tietoja, mutta emme itseämme, vaan lähinnä viranomaisia ja asiakkaita varten. Kun yhteiskuntavastuuraportin tekeminen tuli ajankohtaiseksi, ajattelimme, että kun sen kerran teemme, niin tehdään se niin hyvin kuin mahdollista.

Ja hyvä raportista tulikin. Kehitys oli niin nopeaa, että kestävän kehityksen luokituksia antava EcoVadis arvioi Viking Maltin vastuullisuustyön pk-yritysten vuoden 2019 parhaaksi ja palkitsi sen kultaisella mitalilla. Vuonna 2021 saavutettiin platinataso, joka on Eco Vadisksen tasoista ja jolle vain pieni  prosentti yrityksistä yltää.  

Yrityksen päivittäisessä toiminnassa vastuullisuus näkyy Annika Wilhelmsonin mukaan mm. maltaiden valmistuksessa, jossa pyritään minimoimaan raaka-aineen hävikkiä sekä kierrättämään tuotannon sivujakeet lähes sataprosenttisesti.

- Yhteiskuntavastuuseen kuuluu kolme osaa: Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu. Yrityksenä olemme osa yhteiskuntaa ja tuomme siihen paljon hyvää. Yhteiskuntavastuu ohjaa meitä ympäristöä kunnioittavaan yrityskulttuurin ja arvopohjan rakentamisessa. Arvot puolestaan tukevat päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoamme.

Sosiaaliseen vastuuseen liittyen Viking Maltilla otti käyttöön anonyymin Whistleblowing-kanavan jo ennen kuin se lainsäädännön myötä tuli pakolliseksi. Sen kautta työntekijät voivat viestiä ulkopuoliselle toimijalle asioista, joita eivät uskalla tai halua sanoa omalla nimellään tai kasvotusten vaikkapa esimiehelleen.

- Anonyymi kanava on johdon tapa varmistaa, ettei asioita jää pimentoon vain sen takia, että niitä ei syystä tai toisesta haluta sanoa ääneen, Wilhelmson selventää.

Koko arvoketju mukana

Yhteiskuntavastuuraportti on tiivistänyt Viking Maltin ja sen asiakkaiden välistä yhteistyötä ja tuonut vuoropuheluun uuden aiheen.

- Enää emme puhu asiakkaiden kanssa vain kaupallisista asioista, vaan myös tästä. Aihe kiinnostaa, sillä yleensä kun, asiat tekee hyvin ympäristön ja yhteiskunnan kannalta, myös liiketoiminnalla menee hyvin, Annika Wilhemson sanoo.

- Kun esimerkiksi parannamme hiilijalanjälkeämme, pienentää se myös asiakkaidemme lopputuotteiden hiilijalanjälkeä. Arvoketjuumme kuuluvat myös raaka-aineen toimittajat eli viljelijät. Olemme myös tukeneet Baltic Sea Action Groupin ja Reaktorin lanseeraamaa maailmanlaajuisesti uniikkia verkkokoulutusta, jossa käsitellään tapoja, joilla hiilijalanjälkeä voi pienentää maanviljelyssä, hän jatkaa.

Yliopistoyhteistyöllä vauhtia kestävän kehityksen raportointiin

Kolmisenkymmentä LUT-yliopiston kiertotalouden ja Helsingin yliopiston ympäristöekologian opiskelijaa perehtyi Kestävän kehityksen mittarointi pk-yrityksissä - hankkeessa viiden hyvin erilaisen yrityksen vastuullisuustyöhön ja raportointiin. Mukana olivat Halton, Lunawood, Potius, kierrätysoperaattori Risain ja Selka.

-    Opiskelijoiden tavoitteena oli tunnistaa yritysten toiminnasta erilaisia kestävän kehityksen näkökulmia. He miettivät myös, miten erilaisia vastuullisuuteen liittyviä asioita voi mittaroida ja kuinka niistä tulisi viestiä, apulaisprofessori Ville Uusitalo kertoo.

Selka Oy:n toimitusjohtaja Juha Nevalainen kehuu opiskelijoiden ennakkoluulotonta ja uteliasta asennetta ja kiittelee myös mahdollisuutta oppia mentoriyritysten toimintavoista. 

-  Tavoitteemme oli hankkeen avulla selvittää, mistä betonielementin hiilijalanjälki muodostuu, Potius Oy:n toimitusjohtaja Sampo Katainen kertoo ja toteaa, että projekti oli heille vaivaton ja poiki yritykselle konkreettisen lopputuloksen. 

Lunawoodin vastuullisuuspäällikkö Johanna Kilpi-Kosken mukaan työ sai heillä hyvää palautetta laajasta katsantokannastaan. 

- Yksi opiskelijaryhmä katsoi vastuullisuusraporttia suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, toinen suhteessa kilpailijoihin ja kolmas markkinoinnin näkökulmasta, Kilpi-Koski kertoo. 

-   Mentoriyritysten viesti oli, että suuret kokonaisuudet muodostuvat pienistä asioista. Se viesti on hyvä pitää mielessä nyt, kun ryhdymme jatkotoimenpiteisiin. Koko kakkua ei tarvitse haukata kerralla, Kilpi-Koski päättää.

Yrityksillä on mahdollisuus saada opiskelijoita mukaan kehittämään yrityksen kestävän kehityksen toimenpiteitä myös hankkeen päätyttyä. Kysy lisää: essi.artima.sulkinoja@ladec.fi.
 

Teksti:Taru Schroderus

 ​​​​