Päijät-Hämeen kansainvälinen markkinointi hyödyttää kaikkia
Hollolalaisen Ainoa Wineryn David ja Paola Cohen ovat tehneet sen, josta monet yrittäjät vain haaveilevat. He ovat saaneet omat tuotteensa, kansainvälisissä kilpailuissa palkitut ja kotimaisista raaka-aineista valmistetut marjaviinit huippuravintoloihin sekä Alkon ja Finnairin valikoimiin.
- Polkumme on ollut pitkä ja kivinen. Koronavuosina yrityksemme oli mennä nurin, mutta ”Support your local”-henki ja kuluttajien halu tukea paikallisia toimijoita lopulta pelastivat meidät, Ainoa Wineryn tuotekehityksestä ja tuotannosta vastaava David Cohen kertoo.
Vuonna 2014 perustettu yritys oli vuosia Davidin toinen työ. Hänen päätyönsä ja syy, joka toi perheen Suomeen, oli työskentely analyyttisten laboratorioinstrumenttien, kuten koronatestien analysointiin kehitetyn PCR-koneen, kehittäneessä yrityksessä.
Diplomi-insinöörin koulutuksen saanut David työskenteli Suomessa muun muassa Finnzymesin suunnittelujohtajana.
- Alun perin työkomennukseni oli vuoden mittainen. Kun projekti, jossa olin mukana, sai jatkoa, päätimme jäädä. Lapsemme olivat pieniä ja totesimme, että Suomi on heille kaikin puolin tasapainoisempi, parempi ja turvallisempi kasvuympäristö.
Viiniä kotimaisista marjoista
Yhdysvalloissa alkanut viiniharrastus jatkui Suomessa, jossa Cohenit päättivät kokeilla paikallisia raaka-aineita.
- Vei muutaman vuoden ennen kuin opimme valmistamaan marjaviiniä oikein. Ensimmäiset kokeilumme epäonnistuivat, eikä viini maistunut hyvältä. Sitten tajusimme, että marjoja tulee käsitellä raaka-aineena pitkälti samaan tapaan kuin viinirypäleitä.
- Kotimaisista marjoista valmistamamme viini on itse asiassa parempaa kuin kalifornialaisista rypäleistä tehty, koska marjojen laatu on parempi kuin rypäleiden. Viineistämme tuli niin hyviä, että halusimme saada ne kaikkien ulottuville.
Yritystä kehitettiin pikkuhiljaa. Davidin työ bioanalytiikkaa tukevien laitteiden tuotekehityksen parissa turvasi perheen taloutta aina vuoteen 2020 asti, kunnes Ainoa Wineryn myynti kasvoi niin paljon, että Cohenit pystyivät nostamaan yrityksestä palkkaa.
Työnjako on selkeä: David vastaa tuotekehityksestä ja Paola tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista sekä yrityksen taloushallinnosta.
Marjaviinien tunnetuksi tekeminen oli Davidin mukaan yrityksen alkuvuosina työn ja tuskan takana.
- Tuntui, ettei kukaan ole kiinnostunut viineistämme. Lopulta päätin lähettää viinejämme kansainvälisiin kilpailuihin, jotta saisimme tietää, ovatko viinimme aidosti hyviä vai huijaammeko vain itseämme.
Ainoa Wineryn mustikoista valmistettu Sametti voitti kultaa Kaliforniassa vuonna 2016 järjestetyssä viinien laatukilpailussa. Makea vadelmaviini Vaapukka oli puolestaan sarjansa paras Pariisissa järjestetyssä Vinalies Internationales-viinikilpailussa vuonna 2017, mikä teki siitä ensimmäisen Pariisissa palkitun marjaviinin maailmassa. Sittemmin Vinalies on palkinnut 11 marjaviiniä kultamitalilla - kaikki Ainoa Wineryltä.
Ainoa Wineryn uraauurtava työ pohjoismaisen ruoan ja juomien hyväksi noteerattiin myös Reykjavikissa, jossa se voitti vuonna 2019 Embla Nordic Food Awards -ruoka-artesaanipalkinnon.
Kohti Eurooppaa
Kotiviiniharrastuksena alkanut toiminta on tänä päivänä ammattimaista viininvalmistusta. Uudet tuotantotilat Hollolassa ja Italiasta sekä Saksasta tilatut terästankit mahdollistavat jopa 15 000 litran vuosituotannon. Investoinnin myötä viinitilan tuotantokapasiteettia on mahdollista kasvattaa jopa 50 000 litraan.
Ainoa Wineryn suurin asiakas on tällä hetkellä Alko, joka ostaa noin 40 prosenttia yrityksen tuotannosta. Ravintoloille myydään noin neljännes ja loput menevät vientiin, suoramyyntinä kuluttajille sekä yrityksille, kuten Finnairille, Viking Linelle ja Finnlinesille.
Ainoa Wineryn viinit ovat löytäneet tiensä myös suomalaisten ja ruotsalaisten ravintoloiden annosten pareiksi. Huippulaatuisista viineistä on päässyt nauttimaan jo mm. Finnjävel-, Savoy-, Vär-, Roux-, Muru-, Nokka- ja Palace-ravintoloissa.
Euroopan kulinaristisille B2B-markkinoille tähtäävät yrittäjät sanovat, että Food Campus Finland-hankkeen tavoitteena oleva, Päijät-Hämeen puhtaan veden ja kotimaisten raaka-aineiden sekä niistä Suomessa valmistettujen tuotteiden kansainvälinen markkinointi olisi niin päijäthämäläisten kuin kaikkien suomalaisten yritysten etu.
- Jotta kaikkien yritysten ei tarvitse tehdä samoja virheitä, niin yhteistyö, ajatustenvaihto ja olemassa olevan tiedon jakaminen hyödyttäisivät kaikkia, Paola Guerrero de Cohen toteaa.
- Kansainvälisille markkinoille suuntaavien yritysten suurin vaikeus on oikeiden kontaktien, jälleenmyyjien ja jakelijoiden löytäminen. Vei vuosia löytää sopiva kumppani Ruotsista, joten jaamme mielellämme kokemuksiamme muille. On tärkeää, että alueen suuret ja vakiintuneet yritykset jakavat tietoa ja ohjaavat pienempiä elintarvikealan toimijoita, jotka ovat vasta käynnistelemässä vientiä.
Yhteistyö käynnistyy syksyllä
LADECin liiketoimintakehittäjä Henrik Yli-Seppälä kertoo, että Food Campus Finland -hankkeen aikana tullaan järjestämään tilaisuuksia ja työpaja, joissa Ainoa Wineryn kaltaiset, kasvuhakuiset PK-yritykset voivat yhdessä työstää matkaansa kohti kansainvälistymistä.
- Suomen markkina tarjoaa usein aloitusalustan liiketoiminnalle, mutta kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan. Sen vuoksi on tärkeää, että lähdemme suunnittelemaan kansainvälistymistä, joka pohjautuu johdettuun toimintaan. Yritysten on tärkeää ymmärtää, mitä kansainvälistyminen edellyttää ja sitoutua siihen. Näitä asioita tulemme käsittelemään tapahtumissa syksyn ja talven aikana, Yli-Seppälä toteaa.
- Ainoa Winery on samalla hyvä esimerkki pitkäjänteisyydestä ja periksiantamattomuudesta. Niiden lisäksi tarvitaan Paolan peräänkuuluttamaa yhteistyötä myös koko Suomessa. Yhteistyö on tarpeen monilla tasoilla alkaen yritysten yhteistyöstä ja jatkuen esimerkiksi alueiden ja maakuntien väliseen yhteistyöhön. On helpompi lähteä maailmalle kurkien tavoin aurassa lentäen kuin jokainen maakunta ja yritys yksinään. Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa yhteistyöalusta kansalliselle yhteistyölle.
Hankkeessa järjestetään seminaareja ja työpajoja ruoka-alan yrityksille. Seminaarissa tuodaan esille onnistuneen kansainvälistymisen edellyttämiä asioita. Työpajoissa jalostetaan syntyneitä ajatuksia suunnitelmiksi, jotka toimivat viennin johtamisen ja toteuttamisen apuna. Työpajojen jälkeen painopiste on vientisuunnitelmien etenemisen seurannassa.
Teksti: Taru Schroderus
---
Food Campus Finland-hanke luo kansallista ja alueellista osaamis- ja infrastruktuuripohjaa sekä tukee mahdollisuuksia kasviperäisten ruokaratkaisujen kehittämiseen samalla, kun se vahvistaa Päijät-Hämeen askeleita kansanvälisesti kilpailukykyiseksi elintarvikealan kyvykkyyskeskittymäksi. Hanketoteuttajana ovat LAB-ammattikorkeakoulu Oy ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hankkeen rahoitusviranomainen on Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EAKR) -ohjelmasta.
