Käytetyistä vaahtomuovipatjoista raaka-ainetta teollisuudelle?

Lahden seudulla toteutetussa uraauurtavassa kokeilussa etsittiin toimintamallia, jolla joka kodin jätteestä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa. Kahden vuoden mittaisessa Jätti-hankkeessa selvitettiin patjajätteen hyödyntämistä sekä siihen liittyviä rajoitteita ja mahdollisuuksia. 

Suomessa poistuu vuosittain käytöstä noin 500 000 patjaa, joista muodostuvasta 7 500 tonnin jätekuormasta vaahtomuovipatjat edustavat noin puolta. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa, patjojen kierrätys ei paristojen, juomapakkausten ja renkaiden tapaan Suomessa kuulu tuottajavastuun piiriin, eikä niiden kierrättämiselle ole toimivaa järjestelmää. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin kehittämässä suuntaan, joka tukisi jatkossa myös patjajätteen kierrätystä.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n hallinnoimassa Jätti-hankkeessa testattiin polyuretaanista valmistetun patjajätteen kierrätystä aina sen keräyksestä ja logistiikasta materiaalin esikäsittelyyn ja uusiotuotteen valmistukseen. Toimintamallin testauksen lisäksi tarkoituksena oli arvioida arvoketjun liiketoimintapotentiaalia sekä kerätä havaintoja arvoketjun kehittämiseksi.

Testikumppaneina hankkeessa olivat IKEA, joka osallistui patjojen keräykseen, Salpakierto Oy, joka myös keräsi patjoja ja esikäsitteli ne sekä Carpenter Engineered Foams Oy, joka käsitteli ja jalosti patjajätteen ruohepuristeaihioksi. Hankkeen osatoteuttajana oli LAB-ammattikorkeakoulu, jonka vastasi testissä syntyneen materiaalin mekaanisista ja kemiallisista testeistä.

IKEA Suomen kierrätystavoitteet korkealla

Ingka-konsernin tavoitteena on siirtyä kohti kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Konserni pyrkii lisäämään uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä kaikissa tuotteissaan, ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että vähintään 90 % IKEA-tuotteisiin käytetyistä materiaaleista on joko uusiutuvia tai kierrätettyjä. IKEA Suomi haluaa löytää uusia kumppaneita tukemaan tätä tavoitetta.

– Valtaosa IKEA Suomen kierrätettävän huonekalujakeen vuotuisesta määrästä koostuu patjoista. Haluamme löytää uusia tapoja hyödyntää patjajätettä ja kehittää siihen liittyviä arvoketjuja. Lähdimme testihankkeen puitteissa selvittämään, onko patjojen kierrätys raakamateriaaliksi mahdollista, millaisia käytännön järjestelyjä se edellyttäisi, ja löytyykö prosessista saatavalle uusiomateriaalille jatkokäyttömahdollisuuksia. IKEA Vantaa osallistui keräämällä vaahtomuovipatjoja jatkoprosessointia varten, kertoo IKEA Suomen laatupäällikkö Marko Lehtimäki.
 

Kuvat: LAB-ammattikorkeakoulu

Kierrätys tulisi huomioida jo tuotteen suunnittelussa

Alueen yhdyskuntajätehuollosta vastaava Salpakierto keräsi patjoja Kujalan jäteasemalle sekä lajitteli, varastoi ja esikäsitteli ne. Uusiokäyttöön tarkoitetut patjat tuli erotella kierrätyskelvottomista patjoista, säilyttää muista jätteistä erillään ja murskata sekä varastoida murske ennen eteenpäin toimittamista. Salpakierto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rinne kertoo huomioista prosessin edetessä.

– Patjajäte vie paljon tilaa niin kuljetettaessa kuin varastoitunakin. Lisäksi säilytysolosuhteiden on oltava koko prosessin ajan kuivat, jotta rouheen laatu ei kärsi. Patjojen lajittelu tehdään käsin, joten se sitoo työvoimaa. Kuten kaikki jätebisnes, patjojenkin kierrätys vaatisi siis merkittäviä volyymeja ollakseen varasto- ja työvoimainvestointeihin nähden kannattavaa.

Murskausvaiheessa ongelmaksi nousi itse materiaali, sillä monesta muusta jätteestä poiketen polyuretaanipatjat painuivat kasaan, mikä johti rouheen epätasaisuuteen. Muiden materiaalien joutuminen murskaimeen samanaikaisesti oli myös riski, jonka vuoksi joustin- ja runkopatjat suljettiin kokeilun ulkopuolelle.

– Näiden, kuten myös muiden vaahtomuovia sisältävien huonekalujen purkaminen kierrätyskelpoiseksi on aikaa vievää käsityötä, jotta metalli, puu, kangas ja muut materiaalit saadaan lajiteltua asianmukaisesti.

Rinne korostaakin toimivan kierrätyksen lähtevän aina liikkeelle tuotteen suunnittelusta.

– Alusta alkaen, jo piirustuspöydällä, tulisi huomioida tuotteen elinkaaren loppu ja sen kierrätettävyys.

Testistä käytännön kokemusta ja tulevaisuudenvisioita

Polyuretaanirouhe toimitettiin Kujalasta kouvolalaiselle Carpenter Engineered Foams Oy:lle, joka lähti jalostamaan sitä uudenlaisiksi polyuretaanilevyiksi. Yrityksen operatiivinen johtaja Sami Huusari kertoo, että tähän saakka yritys on kierrättänyt prosessissa vain oman tuotantonsa sivuvirtoja, ja ulkopuolelta tulleen kierrätysmateriaalin käytössä oli haasteita, joista suurin osa liittyi siihen, että kyseessä oli ensimmäinen tämänkaltainen koeajo.

– Ratkaiseviksi tekijöiksi prosessin kannalta nousivat palakoko ja puhtaus. Rouheen on oltava tasakokoista ja kuivaa, eikä se saa sisältää muita materiaaleja tai epäpuhtauksia.

Kokeilussa valmistettu rouhepuristeaihio ei päätynyt kaupalliseen käyttöön, mutta muualla maailmassa vastaavien kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden käyttökohteita ovat eristeiden ja iskua vaimentavien sovellusten lisäksi esimerkiksi mattomateriaalit sekä eläinten pedit.

Huusarin mukaan prosessin kehittäminen sellaiseksi, että kierrätetyn patjamateriaalin käyttö teollisessa mittakaavassa olisi mahdollista, vaatisi sekä investointeja että koko arvoketjun rakentamista raaka-aineen tasaisesta hankinnasta aina myyntiin saakka.

– Kokeilu oli kuitenkin mielenkiintoinen ja olemme kiinnostuneita olemaan jatkossakin mukana vastaavissa hankkeissa. Tulevia investointejamme silmällä pitäen on tärkeää osata ajatella ei vain tämän hetken tarpeita, vaan myös sitä, millaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia laitteille voi tulevaisuudessa olla.

Oppia uusiin hankkeisiin

Jätti-hankkeen tarkoituksena oli selvittää nykyisen kierrätysprosessin ja laitteiston vastaavuutta patjajätteen kierrättämiseksi sekä sen kehittämistarpeita. Samalla pyrittiin avaamaan arvoketjua, sen toimijoita ja edellytyksiä sille, että patjojen kierrätyksen ympärille voisi syntyä kannattavaa liiketoimintaa.

– Hanke osoitti, että patjajätteen hyödyntäminen on mahdollista ja siitä voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Tämä kuitenkin vaatii kierrätysraaka-aineiden kysynnän kasvua, riittävää ja vakaata raaka-ainevirtaa sekä lainsäädännön tukea, liiketoimintakehittäjä Piia Sydänmaa LADEC:lta huomauttaa.

LADEC tukee aktiivisesti erilaisia kiertotalouden hankkeita ja vie ideoita eteenpäin yhdessä yritysten kanssa. Jätti-hankkeen myötä kertyi arvokasta tietoa ja huomioita myös tätä silmällä pitäen.

– Kaikki kiertotalouteen tähtäävä liiketoiminnan kehittäminen kiinnostaa, oli se sitten esimerkiksi yhdyskuntajätevirtojen tai yritysten sivuvirtojen hyödyntämistä, tai vaikkapa tuotteiden palvelullistamista ja näiden ympärille toivotaan syntyvän uudenlaista liiketoimintaa. LADEC on mielellään näissä mukana sparraamassa ja auttamassa yrityksiä esimerkiksi verkostojen luomisessa, Sydänmaa toteaa.

Lisätiedot

Piia Sydänmaa
Liiketoimintakehittäjä
+358 50 386 3919
piia.sydanmaa@ladec.fi

Jätti-hanke toteutettiin Uudenmaan liiton myöntämällä EU:n kestävä kaupunkikehittäminen 2021- 2027 - Lahden ekosysteemisopimus (EAKR) -ohjelman rahoituksella.

 

Teksti: Johanna Autio

Pääkuva: iStock