8.12.2020 avattava Lahden eteläinen kehätie luo Suomeen uuden logistiikkavyöhykkeen ja tuo huomattavia parannuksia liikenneturvallisuuteen


3.12.2020

- Väyläviraston tiedote 3.12.2020 -Valtatie 12 Nikulan eritasoliittyma 22.11.2020. Kuva: Seppo Kujanen.

 

Suomen suurin käynnissä oleva tienrakennushanke, valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, saavuttaa tärkeimmän virstapylväänsä, kun tie avataan liikenteelle tiistaina 8. päivä joulukuuta hyvissä ajoin ennen aamuruuhkia. Uusi kehätie valmistuu alkuperäistä suunnitelmaa laajemmassa kokonaisuudessa ja noin vuoden etuajassa.

 

Kehätien työmaa on ollut viime vuosien ajan Suomen suurin käynnissä oleva tietyömaa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 275 miljoonaa euroa ja se toteutettiin yhteistyössä Väyläviraston, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin kanssa. Alun perin tien piti valmistua liikenteelle vasta vuonna 2021, mutta jo vuonna 2018 asetettiin uudeksi tavoitteeksi tien liikenteelle otto loppuvuonna 2020. Kehätien avaaminen aikataulua edellä hyödyttää saman tien sekä liikenneturvallisuutta että logistiikkaa.

-    Uusi kehätie on synnyttänyt Suomeen täysin uuden logistisen vyöhykkeen, josta on alle tunnin ajomatka Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Vuosaaren satamaan sekä aiempaa sujuvammat liikenneyhteydet kaikkialle maahan. Logistiikkaan panostaminen on näkynyt nopeasti elinkeinoelämässä ja uusia yrityksiä on sijoittunut tai sijoittumassa kehätien molempiin päihin, Hollolan uusille logistiikka-alueille ja valtatien 4 varrelle Kujalaan. Yritykset ovat todenneet, että ovat valinneet sijoittumispaikkansa hyvien yhteyksien ja uuden kehätien tarjoamien mahdollisuuksien takia. Kehätie ja hyvä sijainti parantavat myös työvoiman saatavuutta, toteaa Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.
Kehätien rakentamiselle asetettiin suuret tavoitteet kuudennen eritasoliittymän mahtumiseksi budjettiin ja toteutuslaajuuteen. Nämä tekivät nopeutetussa aikataulussa pysymisestä haastavaa, mutta siinä kuitenkin onnistuttiin.

-    Kehätien valmistuminen vuotta aiemmin on ollut mahdollista hyvin suunnitellun ja toteutetun hankintavaiheen läpiviennin sekä urakoitsijoiden kanssa yhdessä tehdyn huolellisen yhteistyön ansiosta että erinomaisen työnsuunnittelun tuloksena. Kehätien rakentamiseksi kehitettiin myös useita innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, toteaa projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Turvallisuus, alueen viihtyvyys, ympäristöarvot sekä elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen edellytykset paranevat kehätien myötä

Uusi Lahden eteläinen kehätie parantaa merkittävästi jopa 20 000 päivittäisen autoilijan liikenneturvallisuutta ja ohjaa läpikulkevan liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta. Valtatien siirto uudelle eteläisemmälle reitille pienentää samalla pohjaveden pilaantumisriskiä erittäin tärkeällä Salpausselän pohjavesialueella. 

Asumisviihtyvyys paranee Lahden ja Hollolan keskustassa, kun melu ja päästöt sekä ruuhkat pienevät läpikulkuliikenteen siirtyessä kehätielle. Lisäksi uusi tie parantaa Lahden ja Hollolan maankäytön edellytyksiä, eli asumisen, yrittämisen, teollisuuden ja teollisuuden logistiikan kehittämismahdollisuuksia.

Eteläisellä kehätiellä saavutetaan merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksissa, kun nykyisen Lahden ja Hollolan keskustan läpi kulkevan valtatien liikennevalojen aiheuttamat pysähdykset jäävät pois. Turvallisemman ja sujuvamman liikenteen myötä myös kuljetusten herkkyys häiriöille, kuten onnettomuuksille ja myöhästymisille tien ruuhkautumisen takia, pienenee.

Kehätie parantaa huomattavasti myös Lahden ja Hollolan logistista asemaa. Lahti pystyi luomaan toimivat, tehokkaat kulkuyhteydet Kujalan ja Lotilan teollisuus- ja logistiikka-alueille ja Hollola pääsee kehittämään Hopeakallion, Paassillan ja Nostavan logistiikka-alueita.

Maankäytön kehittämisen näkökulmasta Lahden eteläinen kehätie tehostaa etenkin Lahden matkakeskuksen, Askon alueen, Sopenkorven sekä Hollolan keskustan kehittämistä.

Innovatiiviset ratkaisut mahdollistivat lisäinvestoinnit

Uraauurtava suunnittelu ja uudet innovaatiot mahdollistivat kehätien sovittua laajemman toteutuksen, kun viiden toteutettavan eritasoliittymän joukkoon voitiin lisätä kuudes, Nikulan eritasoliittymä. Alun perin Nikulan eritasoliittymä oli mukana hankkeessa vain tilavarauksena.  Muuta tiekokonaisuutta kehittämällä ramppien toteuttamiseen löytyi tarvittava, noin kuuden miljoonan euron rahoitus. 

Kehätien rakentamisen ja teknisten ratkaisujen kehitystä tehtiin innovatiivisesti etenkin Patomäen ja Liipolan tunnelien kohdalla sekä maa-ainesten sijoitusten osalta. 

  • Patomäen tunneli toteutettiin noin 400 metrin pituisena aiemmin suunnitellun 500 metrin sijaan ja muun muassa suojavalleja jatkamalla täytettiin tiesuunnitelman melutasoa koskevat vaatimukset.
  • Liipolan tunnelin säästöt toteutuivat uusilla maaston muotoiluun liittyvillä ratkaisuilla, ja tunnelin länsipäätä pystyttiin lyhentämään noin 30 metrillä. Tunnelin lyhentäminen ei heikentänyt alueen melutilannetta.
  • Rakentamisesta muodostuvat maa-ainekset siirrettiin pääosin työmaateitä tai rakennettavaa tielinjaa pitkin sijoituspaikoilleen ja niitä hyödynnettiin mm. maaston muotoiluun ja melua vaimentavien suojavallien rakentamiseen.

Innovatiivisia ratkaisuja käytettiin myös monessa muussa kohdassa rakentamista; merkittäviä innovaatioita olivat esimerkiksi pohjaveden alentamismenetelmät Launeella, Patomäen betonitunnelin kattorakenteessa käytetty ratkaisu sekä Vähäjoen että Luhdanjoen pitkät ja korkeat liittopalkkisillat keskelle metsää ja kallioiden välissä. 

Liipolan tunneliin toteutettiin tutkapohjainen häiriöhavaintojärjestelmä ja huoltoyhteys tunnelin yhteyskäytävien välille tunneliverhouksen taakse. Molempien tunnelien sisäpuolen reunaelementit tehtiin tavanomaista vaaleammalla betonilla käyttämällä valkosementtiä tummumisen estämiseksi ja siten häiriötilanteiden havainnoinnin helpottamiseksi.

Kehätien rakentamisessa panostettiin työturvallisuuteen ja kuunneltiin asukkaita herkällä korvalla

Rakentaminen on työllistänyt myös monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin Lahden ja Hollolan seudulta kuin kauempaakin Suomesta. Henkilöstövahvuus rakentamisessa oli parhaimmillaan 520 henkilöä.

-    Kehätien rakentamisessa tehty turvallisuustyö on ollut merkittävää, ja osoittaa sen, että ennakoinnilla, osallistamisella ja seurannalla pystytään oikeasti vähentämään suurienkin työmaiden työtapaturmien lukumäärää ja vakavuutta, toteaa projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Rakentamisen ripeästä etenemisestä huolimatta hankkeen tapaturmataajuus on ollut erittäin matala, 4,7 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kehätien rakentamiseen on käytetty noin 2 miljoonaa työtuntia. 

Lahden eteläisen kehätien rakentamisessa on panostettu rakentamisen laadun ja aikataulun sekä turvallisuuden ohella viestintään – lähiasukkaat ja tien sidosryhmät on haluttu pitää jatkuvasti hyvin informoituina rakentamisen etenemisestä ja tarjota heille avoin vuorovaikutusväylä. 

-    Haluamme esittää suurkiitokset kaikille tien lähiasukkaille – olette olleet sekä kannustavia että kärsivällisiä, vaikka olemmekin reilut pari vuotta myllänneet maastoa kotinne lähellä. Samaten kiitokset kaikille suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneille, tie on rakennettu laadulla, aikataulussa ja budjetissa, kiittelevät projektipäälliköt Juha-Pekka Hämäläinen ja Janne Wikström Väylävirastosta.

Hankkeen toteuttajat ovat saaneet paljon hyvää palautetta siitä, että asukkaita on kuunneltu ja heidän toiveitaan on toteutettu ihan käytännön rakentamisessakin.

50 vuotta ensilinjauksista toteutukseen

Kehätien ensivaihteet koettiin 1960-luvulla, kun ensimmäiset linjanvedot valtatien 12 uuden linjauksen osalta luonnosteltiin karttapohjille. Nykytoteutuksen lähtölaukauksena voidaan pitää Väyläviraston (silloisen Liikenneviraston), Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välisen aiesopimuksen laatimista kehätiekokonaisuuden toteuttamiseksi, sekä tiesuunnitelman laadintaa ja sitä kautta Väyläviraston tekemää tiesuunnitelman hyväksymispäätöstä vuonna 2016.

Rakentaminen käynnistyi vuonna 2017, jolloin Suomen Maastorakentajat käynnisti Lahden eteläisen sisääntulotien, eli Uudenmaankadun, parantamisen. Intensiivisen suunnitteluvaiheen jälkeen käynnistyivät myös kehätien työt keväällä 2018. Molemmat osat hankekokonaisuutta, Lahden kehätie ja eteläinen sisääntulotie, valmistuvat joulukuussa 2020. Kehätielle tehdään kuitenkin vielä viimeistelytöitä tämänkin jälkeen, ja kehätien viimeinen päällystekerros lisätään vuonna 2023.

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie lukuina 

  • 13 kilometriä uutta moottoriliikennetietä: kaksikaistaista 7,2 km ja nelikaistaista 6,2 km
  • noin 2 miljoonaa työtuntia
  • 275 miljoonaa euroa
  • 46 rakennettavaa/korjattavaa siltaa: kehätiellä 32 uutta siltaa ja 4 korjattavaa, Uudenmaankadun urakassa 10 uutta siltaa
  • 2 uutta maantietunnelia
  • 6 eritasoliittymää: Soramäki, Nostava, Okeroinen, Nikula, Laune ja Kujala
  • 8 km jalankulun ja pyöräilyn väyliä parannettu
  • 6 km melusuojausta
  • 872 180 m3 kallioleikkausta
  • 198 900 m3 tunnelilouhintaa
  • 1 407 833 m3 maaleikkausta
  • 200 000 m paalutusta
  • 1 282 325 m2 päällystystä (kehätie)
  • 102 375 istutettua puuntaimea

Suunnittelun ja rakentamisen pääkumppanit

  • Hankeosa 1A, suunnittelu ja rakentaminen Destia Oy.
  • Hankeosa 1B, VALTARI-allianssi, suunnittelu AFRY Finland Oy ja rakentaminen Skanska Infra Oy.
  • Hankeosa 2, suunnittelu Ramboll Finland Oy ja rakentaminen Suomen Maastorakentajat. 
  • Hankekokonaisuuden valvonta- ja rakennuttamispalvelut: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy.

Infograafeja

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie – Kolmen rakennusurakan kokonaisuus

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie – Rakentamisen kokonaisuus
 

Lisätietoja

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@vayla.fi

Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen, Väylävirasto, puh. 029 534 3563, juha-pekka.hamalainen@vayla.fi

 

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

---
Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. 

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.